Hevosalan ammatit

Moni lapsi ja nuori haaveilee ammatista eläinten ja erityisesti hevosten parissa, etenkin jos taustalla on ratsastusharrastus tai on ollut hevosten kanssa tekemisissä pienestä pitäen. Ala on moninainen, mutta vain harvat pääsevät käsiksi suuriin tilipusseihin. Harva ihminen kuitenkaan päätyy hevosenhoitoalalle nimenomaan suurten palkkojen tai rikastumisen toivossa, vaan kyseessä on enemmänkin kutsumusammatti ja halu päästä tekemään töitä hevosten parissa. Kaikissa koulutusohjelmissa suuri osa oppimisesta tapahtuu käytännön työtehtävissä, ja osaan koulutusohjelmista edellytetään omaa hevosta.

Hevosalan tutkintojärjestelmään (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto) kuuluvia ammatteja ovat hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja, hevostenvalmentaja, kengitysseppä, ratsastuksenopettaja ja tallimestari. Ammatillisessa täydennyskoulutuksessa voi myös kouluttautua ratsastusterapeutiksi ja sosiaali-pedagogiseen hevostoimintaan. Ammatillisen koulutuksen lisäksi alaa voi opiskella myös ammattikorkeakoulussa maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa, josta valmistutaan agrologiksi. Hevosalaan liittyviä yliopistotutkintoja ovat eläinlääkärin ja maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnot. Alaa pääsee opiskelemaan myös ratsastuslukiossa, avoimessa yliopistossa, sekä useilla kursseilla.

Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin, millaisia töitä hevosalalla on tarjolla, miten kyseisiin tehtäviin pääsee ja mitä ne oikein pitävät sisällään.

Hevostenhoitaja

Hevostenhoitajan tehtävänä on huolehtia hevosen päivittäisestä hyvinvoinnista ja perustarpeista. Koulutuksensa aikana hevostenhoitaja perehtyy hevosen biologiaan ja hyvinvoinnin edellytyksiin, hevosalaan Suomessa ja kansainvälisesti sekä hevosten hoitoon liittyvään lainsäädäntöön. Hevostenhoitaja voi työskennellä omalla tallilla tai jonkun muun palveluksessa, hevossiittolassa tai esimerkiksi jossakin matkailualan yrityksessä. Hevostalouden perustutkinnon voi suorittaa monissa ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolella Suomea.

Työtehtävät:

  • Hevostenhoitajan päivittäisiä töitä ovat eläinten ruokinta ja hoito, tallin puhtaanapito sekä mahdollisesti myös rehujen ajo. Hevosenhoitajan tehtäviin kuuluu myös pitää huoli eläinten terveydestä, tunnistaa yleisimmät sairaudet ja häiriötilat sekä tehdä rutiininomaiset lääkintätoimenpiteet.
  • Hevostenhoitajan tehtäviin kuuluu myös kengittäminen, hevosten kouluttaminen ja valmentaminen sekä valjaiden ja ajokalujen huoltaminen.
  • Itsenäinen talliyrittäjä voi olla erikoistunut ravi- tai ratsuhevosten valmentamiseen ja kilpailuttamiseen tai siitostallin pitoon.
  • Hevostenhoitotyö on vastuullista ja vaihtelevaa. Hoitotyöt on tehtävä aamuin ja illoin. Joskus työaika voi olla hyvinkin epäsäännöllinen.

Kolme ratsastajaa metsäpolulla

Ratsastuksenohjaaja

Ratsastuksenohjaaja osaa ohjata hevosia ja johtaa ratsastuskoulu- ja tallitoimintaa. Koulutuksen aikana hän tutustuu muun muassa hevosen hyvinvointiin, talliympäristön luomiseen ja ylläpitoon, yritystoiminnan perusteisiin, erilaisten hevostapahtumien järjestämiseen sekä tietysti ratsastuksen ohjaamiseen. Ratsastuksenohjaajan tutkinnon voi suorittaa monissa hevosopistoissa.

Ratsastuksenopettaja

Ratsastuksenopettajan päätehtävänä on opettaa ratsastuskoulussa ratsastustaitoja eri-ikäisille ja -tasoisille lajin harrastajille. Opettaja vastaa myös hevosten koulutuksesta sekä tallin ja hevosten hoidosta. Työ on vaativaa, ja se edellyttää ratsastuksenopettajalta monenlaisten hevosalan taitojen lisäksi myös hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä asiakaslähtöisyyttä. Ratsastuksenopettaja voi ammattitutkinnon jälkeen suorittaa vielä maisterin tason erikoisammattitutkinnon, joka sijoittuu ratsastuksenopetuksen tutkintojärjestelmän korkeimmalle eli III tasolle.

Työtehtävät:

  • Ratsastuksenopettajan päätehtävänä on opettaa ratsastustaitoa eri-ikäisille oppilaille. Ratsastuksenopettaja opettaa koulu-, este- ja kenttäratsastusta sekä hevostaitoja. Hän ohjaa myös uusia hevosenomistajia sekä aloittelevia kilparatsastajia.
  • Ratsastuksenopettaja huolehtii myös hevosten koulutuksesta. Tehtäviin kuuluu tallin ja hevosten hoidosta ja varusteista huolehtiminen.
  • Ratsastuksenopettaja organisoi ratsastuskoulun toimintaa. Hän kehittää uusia alaan liittyviä palveluja, laatii koulun vuosi- ja tuntisuunnitelmat ja vastaa niiden toteutuksesta. Johtaessaan koulun toimintaa hän on työntekijöiden esimies ja työnohjaaja.
  • Ratsastuksenopettaja opastaa asiakkaita hevosten hankinnassa ja koulutuksessa. Hän arvioi hevosten laatua ja sopivuutta käyttötarkoitukseensa. Ratsastuksenopettaja tekee hevosille valmennussuunnitelman ja tarvittaessa kuntoutusohjelman yhdessä eläinlääkärin kanssa.
  • Ratsastuksenopettaja huolehtii hevosten päivittäisestä hoidosta. Siihen kuuluvat ruokintaan, terveydenhoitoon, lääkintään ja kavionhoitoon kuuluvat tehtävät. Ratsastuksenopettaja hankkii, sovittaa ja huoltaa hevosten varusteet.
  • Osassa ratsastuskouluja on ohjattua iltapäivätoimintaa nuorille ja hevosten hoitomahdollisuus. Ratsastuksenopettaja voi järjestää ratsastusleirejä ja erilaisia ratsastustapahtumia. Työhön voi sisältyä myös tallin kunnossapito- ja huoltotöitä.
  • Hevosten valmennusta ja kilpailutusta ratsastuksenopettaja suunnittelee yhteistyössä hevosen omistajan, eläinlääkärin ja kengityssepän kanssa.
  • Ratsastuksenopettajan työ on painottunut siihen aikaan, jolloin oppilailla on vapaata. Iltatyöt ovat siten tavallisia. Opettajan työhön kuuluvat usein kilpailumatkat.

Kengitysseppä hiomassa kaviota

Kengitysseppä

Nimensä mukaisesti kengitysseppä huolehtii hevosten kavioiden hoidosta ja kengityksestä. Koulutuksensa aikana seppä saa perustietoja hevosesta, erilaisista kengitysmateriaaleista ja niiden käsittelystä sekä tietysti hevosen kengittämisestä käytännöstä. Monet kengittäjistä työskentelevät yrittäjinä, joten opintoihin kuuluvat yrittäjyyden opinnot ovat myös tarpeellisia.

Työtehtävät:

  • Kengitysseppä kengittää, mikä on osa hevosen säännöllistä kavionhoitoa. Kengittämällä pystytään korjaamaan virheellisiä kaviomuotoja ja liikevirheitä, ja siten vaikuttamaan hevosen liikkeisiin ja koordinaatioon. Asiakkaat ovat hevosten omistajia ja valmentajia, jotka ovat ratsu- tai ravitallin pitäjiä tai talliyritysten asiakkaita.
  • Kengitysseppä arvioi ensin hevosen jalka-asentoja ja liikkeitä sekä valitsee hevoselle sopivan materiaalin ja kenkätyypin. Kengitettäessä on tunnettava hevosen jalan anatomia ja fysiologia, erilaiset jalka-asennot, liikeradat, kaviomuodot ja kaviosairaudet.
  • Kengitysseppä valmistaa hevosen perus- ja erikoiskenkiä teräksestä. Kengän valmistamisessa käytetään hitsausta, taontaa, porausta ja hiontaa. Kengitysseppä vuolee kavion, muotoilee kenkää ja kiinnittää sen hevosen kavioon.
  • Kengitysseppä neuvoo myös hevosen käsittelyssä, kavionhuollossa sekä sairauksien ja vammojen ehkäisyssä. Kengityssepän rooli hevostenhoidon asiantuntijana on merkittävä, sillä hän saattaa olla ainoa hevosalan ammattilainen, joka vierailee hevosharrastajien tallilla.
  • Kengityssepän on jatkuvasti osattava tarkkailla eläinten käyttäytymistä ja vointia, jotta mahdolliset sairastumiset ja muut toimenpiteitä vaativat tapahtumat voidaan huomata. Kengitysseppä tunnistaa hevosten yleissairauksia, osaa antaa ensiapua ja ohjata tarvittaessa eläinlääkärin hoitoon.
  • Kengitysseppä voi myös avustaa eläinlääkäriä erilaisissa tutkimuksessa ja hoitotoimenpiteissä.
  • Kengitysseppä tekee tavallisimmat työvälineensä sekä huoltaa ja teroittaa ne. Työvälineitä ovat muun muassa pihdit, lyömäveitset, vuolupuukot sekä erilaiset metallipajan työvälineet.
  • Yleensä kengitysseppä tekee työtään asiakkaan tallilla. Hän kuljettaa mukanaan kengityskaluston ja tarpeiston. Jotkut kengityssepät työskentelevät omasta kengityspajastaan käsin.
  • Kengityssepän työ on itsenäistä, työajat ovat ammatinharjoittajan itsensä pitkälle valitsemia. Hevosten kilpailu- ja muu toiminta vaikuttavat työaikoihin.

Ratsastusterapeutti

Ratsastusterapia on kuntouttavaa toimintaa, jossa kuntoutuja toimii yhdessä hevosen ja terapeutin kanssa yhteistyössä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi yksilön motoriikkaan tai psyykkisiin tekijöihin. Koulutukseen pääseminen edellyttää sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan perustutkintoa sekä hyviä hevosmiestaitoja. Työ ei ole ratsastuksenopetusta, mutta hevosen käyttäytymisen tuntemus on myös ratsastusterapeutin ammatissa keskeisessä roolissa.

Edellä mainittujen ammattien lisäksi hevosten kanssa pääsee tekemisiin esimerkiksi eläinlääkärin työssä. Eläinlääkärin tutkinnon voi suorittaa eri yliopistojen eläinlääketieteellisissä tiedekunnassa.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *